perjantai 13. kesäkuuta 2008

Zaza ja uusi "sisko"

Eli seitsemän vuotiaalla sekatoruisella Zazalla on lähes koko elämänsä ollut toinen koira seuranaan, kunnes vuosi sitten muutimme Zazan kanssa erikseen muusta perheestä (heitä kuitenkaan unohtamatta... Zazan ilo on aina valtava varsinkin pikkuveljen tulessa kyläilemään, myös äiti on tervettullut kunhan tulee ilman omia koiriaan joiden seurasta Zaza ei varsinaisesti nauti (: ...) Vuoden aikana Zaza on luonut itselleen kovin kummallisia tapoja kuten sohvalla nukkuminen joka ei aikoinaan olisi tullut kysymykseenkään (koirilla oli ehdoton ei sohvalle!) , lemppari lelun kylvetys kylppärissä jne...





Nyt kuitenkin vuoden ainoana koirana elon jälkeen saapui taloon uusi valloittava karvapallo Elsa.
Alkuun Elsan hieman ihmetellessä tuota tuota "valtavaa" mustaa tapausta, oli Zazan kärsivällisyys tiukilla kun Elsa ei uskaltautunut pariin päivään leikkiä..
Nyt asia on onneksi korjaantunut ja neitoset painivat aina kun vain sattuvat samaan aikaan olemaan hereillä (meillä siis aikuinen koira nukkuu enemmän kuin 10 viikkoinen pentu)
Zaza onneksi on oivaltanut että painikaveri on pieni pentu joten leikit pysyyvät suht rauhallisena. Kun Zaza saa tarpeeksi leikistään hän pakenee sängylle jonne Elsa ei vielä (toistaiseksi) pääse hyppäämään, myös päiväunille mennessä vaatii suurta tarkkuutta Zazalta ettei esim. häntä, jalat jää sohvan ulkopuolelle Elsalle syötiksi :)

Ja sitten Elsasta.. Elsa on siis myös sekarotuinen jossa rotuina on coton de tulear, maltankoira, löwchen, perhoskoira. Elsa on uskomattoman reipas pentu joka arasteli uutta kotiaan vain puolisen tuntia jonka jälkeen oli kuin kotonaan.
Toiset koirat häntä hieman ujostuttaa mutta ihmiset ovat kiinnostavia ja jokaista pitäsi päästä moikkailemaan (mikä ei ole ongelma,sillä yleensä kaikki tulevatkin Elsan luokse)



Nyt vaan sitten kesän aikana opetellaan uutta ja katsotaan mitä kesä tuo Elsan ja Zazan kanssa tullessaan...

2 kommenttia:

Soile kirjoitti...

Aivan ihana tää blogi ja hyviä kuvia!
Nyt vaan kirjoittelemaan ahkerasti.

Terkuin äiti, Donna ja Ilona

Anonyymi kirjoitti...

Vielä minä täällä :)
Laita se zazavesiauringonlasku esille. Upea kuva!!!

-äiti